nyt soi: Laibach -Volk

Lisää kirjabloggausta. Kaikkien työliitännäisten kirjojen lisäksi olen tällä viikolla ehtinyt lukea Lauren Weisbergerin viihderomaanin Paholainen pukeutuu Pradaan. Viihderomaanin sijasta voitaisiin myös käyttää arvoneutraalimpaa termiä lukuromaani, mutta se ei liene tarpeen, koska viihteestähän kyseisessä romaanissa oli kyse.

Jos joku kehtaa väittää, että lukee ja nauttii vain vakavasta, korkealentoisesta ja arvostetusta kirjallisuudesta, hän valehtelee. Jokainen tarvitsee välillä viihdykkeekseen jotakin kevyempää ja helposti luettavaa. Paholainen pukeutuu Pradaan oli mainio esimerkki juuri tällaisesta kirjasta. Lähestulkoon viisisataasivuinen pläjäys oli mahdottoman mukavaa luettavaa iltapalan ohella.

Samaa korkea vaatii matalaa -analogiaa voi soveltaa myös muuhun elämään. Se selittää, miksi niin moneen konttoriin tilataan Seiskaa, miksi vakavan elokuvan harrastajat nauttivat salaa kotona "kreisikomedioiden" katselemisesta ja miksi ihmiset ostavat eineksiä. Helppoa, vaivatonta ja ajoittain varsin miellyttävää. Paitsi että minä lukisin mieluummin Alibia kuin Seiskaa, koska ensin mainitussa on järjettömämpiä tarinoita, eikä tarvitse tietää, kuka mahtaa olla Silikoni-Mari, Känni-Jussi tai Missi-Hanna.